Hyvät oppimistulokset ja ilmainen koulutus ovat suuri vetovoimatekijä suomalaisessa koulutuksessa. Elinikäinen oppiminen ei silti ole vielä kaikille itsestäänselvää. Kun tutkinto tai työpaikka on saatu, kynnys palata koulunpenkille saattaa nousta yllättävänkin korkeaksi.
Pitkät opiskelutauot saattavat hankaloittavaa hakeutumista koulutukseen. Turhaan: lapsina, teininä ja aikuisena uutta tietoa omaksuu aivan erilaisesta näkökulmasta. Aikuisella on usein työnsä ja elämänkokemuksensa kautta paljon kirjoittamatonta osaamista. Tämä tekee myös teoreettisesta opiskelusta helpompaa.
Maailma ympärillämme muuttuu ja meidän on syytä muuttua sen mukana. Jatkuva kehittyminen saattaa tuntua työn ja perheen ohessa raskaalta, mutta opiskelu aikuisiällä on myös antoisaa.
Monille opiskelusta tulee rakas harrastus, jossa kurssisuoritus seuraa toistaan, ja erilaisia näkökulmia alkaa syntyä uudella tavalla myös jokapäiväisessä työelämässä. Maailma onkin yhtäkkiä täynnä aivan uudenlaisia mahdollisuuksia.
Tänä päivänä opiskelu on sosiaalista. Opiskelijat eivät kyyhötä yksin pulpettiensa suojissa kuuntelemassa opettajan yksinpuhelua, vaan ryhmätöillä on merkittävä rooli. Asioita tehdään omatoimisesti ja ongelmiin etsitään ratkaisuja yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa. Oppiminen tapahtuu yhteisöllisesti.
Opettajan roolina on olla valmentaja, joka auttaa ja tukee tarvittaessa. Valmentajaopettaja auttaa opiskelutaitojen ja ajankäytön hallinnassa, ammatillisten verkostojen rakentamisessa sekä antaa vinkkejä ajankohtaisista teemoista ja lähteistä.
Heli Antila
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti